Minulla on ollut jo kuuden vuoden ajan käytössäni henkilökohtainen avustaja, jota ennen apunani peruskoulussa oli koulunkäyntiavustaja. Siirtyessäni lukioon 2012 minun piti omaksua työnantajan rooli ja hakea ensimmäistä kertaa avustajaa itse. Palkanmaksua lukuun ottamatta lähes kaikki vastuu on henkilökohtaisen avustajan työnantajan harteilla. Työnantajan asemassa pystyy valitsemaan itselleen sopivan avustajan, mikä on todella tärkeää. Avustajatunteja minulla on käytössäni 40 tuntia viikossa, mitkä riittävät toistaiseksi hyvin. Tällä hetkellä asun vanhempieni luona, joten en tarvitse avustajaa vielä vuorokauden ympäri. Tilanne tulee olemaan toinen muuttaessani pois vanhempieni luota.

Olen hakenut avustajaa itse työvoimatoimiston kautta viisi kertaa. Neljä kertaa olen löytänyt erittäin hyvän avustajan, mutta yhden kerran tein suuren virheen. Vuonna 2014 jouduin antamaan avustajalleni kirjallisen varoituksen, koska epäilin häntä tavaroideni ja pienen rahasumman varastamisesta. En voinut kuitenkaan irtisanoa avustajaani, koska minulla ei ollut riittäviä todisteita. Perusteettomasta irtisanomisesta voi joutua oikeuteen ja pahimmassa tapauksessa maksamaan korvauksia. Käteni työnantajana olivat sidotut, mutta pari viikkoa varoituksen antamisen jälkeen pääsin lopulta kyseisestä avustajasta eroon. Tämän tapauksen jälkeen olen nostanut avustajan hakukriteerejäni.

Työhaastattelu kertoo työnhakijoista paljon, joten työnantajan pitää olla niissä tarkkana. Henkilökemioiden pitää olla tällaisessa työsuhteessa kohdallaan, jotta yhteistyö pelaisi mahdollisimman saumattomasti. Molemminpuolinen kunnioitus on erittäin tärkeää, jotta toiseen ihmiseen pystyy luottamaan sataprosenttisesti. Nimensä mukaan tämä työ on hyvin henkilökohtaista, kun toimitaan niin läheisessä vuorovaikutuksessa. Avustaja täytyy perehdyttää työhönsä hyvin, jotta hänen olisi mahdollisimman helppo suoriutua kaikista työtehtävistä ilman epävarmuutta. Avustajan työhön hakevan koulutuksella ei ole minulle merkitystä. Tähän mennessä henkilökohtaisista avustajistani kellään ei ole ollut hoitoalaan liittyvää koulutusta. Jos on hoitoalan koulutus, niin pyrin olemaan tarkka siinä, ettei avustaja ole kaavoihin kangistunut. Avustajan tulee tehdä työtehtävät siten kuin käsketään. Avustettava tietää yleensä parhaiten, miten työtehtävät tulee suorittaa etenkin omaan kehoon kohdistuvissa toimenpiteissä.

Avustaja ei kuitenkaan ole palvelija, joten häntä pitää myös kuunnella. Itse pyrin olemaan mahdollisimman paljon läsnä avustajalleni siten, etten käske häntä esimerkiksi yksin siivoamaan tai laittamaan ruokaa. Teen kaikki arjen askareet yhdessä avustajani kanssa, vaikka en pystykään fyysisesti tekemään mitään. Olen läsnä ohjeistamassa tai sitten vain seuraamassa avustajan työntekoa. Myös sillä on merkitystä, mitä sanot avustajalle. Jos pitää siivota, asiaa ei kuulu ilmaista esimerkiksi näin: ”Mene siivoamaan!” Oikea tapa on sanoa esimerkiksi tällä tavalla: ”Mennään siivoamaan!” Jos avustaja hoitaa työnsä hyvin, niin silloin pitää pyrkiä olemaan mahdollisimman hyvä työnantaja. Hyvän avustajan kanssa arki voi olla parhaimmillaan täynnä iloa ja hauskoja hetkiä.

Kirjoittanut Joona Pöysäri