Ei vain oman Navan ympärillä

Olin työmatkalla Kaliforniassa Napa Valleyn alueella.
Kokoan tähän muutamia huomioita, joita toivoisin käytettävän Suomen palveluiden kehittämisessä.
 
1) asiakaspalvelu on palvelua, ei nöyristelyä, vaan kohtaamista, välittämistä. Amerikassa työntekijä tietää oikein hyvin kuka hänen palkkansa maksaa.
Pidän enemmän keinotekoisuudesta kuin tylyydestä, mitä Suomessa kohtaa liian usein.
Parkkipaikalla ostoskärryjen tyhjentämisen jälkeen jo joku on auttamassa ostoskärryn palauttamisessa, luksusta!
Toivon, että me matrocksit osaisimme palvella asiakkaita yhtä hyvin.
 
2) Esteettömyys on arvo, jota vaalitaan. Jos parkkeeraat invapaikalle ilman invakorttia, saat 250 dollarin sakot.
Kahviloissa pyörätuolipaikat ovat merkattu selkeästi. Jopa esteettömät lastenpuistot on merkattu.
Kaupoissa näkee täysin itsenäisiä liikuntarajoitteisia, jotka pystyvät itse asioimaan, koska kaikki on huomioitu.
Kassalla soitetaan avustaja apuun, jos tarvitsee ostosten kantoapua autolle, tai asuinyksikön omaan shoppailubussiin. Tämän Matrocks haluaa lanseerata!
Kaikki hymyilevät.
Suomeen tarvitaan uudenlaista esteettömyysajattelua. Vaikka niin, että miten itse haluat elää, jos vammaudut, jos omaisesi tarvitsee apua tulevaisuudessa. Voisiko jokainen opetella elämää liikuntarajoitteisen tai lapsiperheen silmälasien läpi?
Keväällä Matrocks tekee esteettömyyskartoituksia matkailukohteissa, ja aikoo hyödyntää Ameriikan opin.
 
3) Vihannes- ja hedelmäosastot ovat fantastisia. Toimitusketjut ovat paljon paremmat kuin meillä. Kaupat ovat brändätty erilaisiksi. Jos tyydymme Suomessa ketjuihin, voisivatko ne jotenkin vahvemmin erottautua toisistansa?
Iso ei pehmeille vihanneksille ja mätätomaateille.
 
4) Lapsista tykätään. Kaupassa tädit ja sedät hauskuuttavat muksuja, jotka eivät enää jaksaisi odottaa. Kaupan kassalla jaetaan tarroja lapsille.
Tarroissa on voimaa! Matrocksit käyttävät tarrasysteemiä lapsiasiakkaiden kanssa. Vaadin samaa palvelua ruokakaupan kassoille, kuka ottaa kopin? Tulee vaikuttamaan omaan ostoskäyttäytymiseeni.
 
5) Asenne työhön on oikea. Töitä tehdään, ei valiteta, koska tiedetään että työ ei ole itsestäänselvyys. Tämä on kasvatusasia ja meillä lasten vanhemmilla ja isovanhemmilla on tässä todella iso rooli, sekä myös ammattikasvattajilla. Työstä ei saisi valittaa turhaan. Jos ottaa päähän, vaihda työtä tai katso peiliin.
Asenteesta annan kyllä pisteet meidän tiimille, mutta että asenne säilyisi ja sitä vaalittaisiin.
 
Asioita mistä olen suomalaisylpeä. Meillä ei ole aseita tyynyn alla, me ei olla tekopyhiä, meillä on selkeät neljä vuodenaikaa ja pienemmät autot.